Pandemia iski merenkulkuun
Koronapandemia, rajojen sulkeminen ja liikenneyhteyksien katkeaminen vaikuttavat merenkulkuun, varustamoihin ja logistiikka-alaan merkittävästi. Vaikka Suomen talouspudotus onkin ollut Euroopan pienimpien joukossa, tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat.
Vuoden 2020 alun työmarkkinahäiriöt vaikuttivat tavaraliikenteen volyymeihin. Matkustajaliikenteessä sen sijaan oli hyvät kasvunäkymät. Helmikuun lopulla alkoi näkyä ensimmäisiä merkkejä koronaviruksen vaikutuksista ja maaliskuussa WHO julisti sen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Myös Suomessa otettiin käyttöön matkustusrajoituksia ja laivamatkustus käytännössä pysähtyi. Kesällä laivamatkustus palautui kohtuulliselle tasolle, mutta syksyn tullen edessä oli koronan toinen aalto ja uudelleen tiukentuvat matkustusrajoitukset.
Huoltovarmuuskeskus tuki erityisesti matkustaja-autolauttojen liikennettä turvatakseen Suomen huoltovarmuudelle ja elinkeinoelämälle välttämättömiä rahtikuljetuksia. Silti tilanne on vaikea monille varustamoille, joiden liiketoiminta perustuu rahdin ja henkilöliikenteen yhdistämiselle.
Palautuminen alkanee 2021
Koronarokotukset ovat ratkaisevin tekijä talouden laskun pysäyttämiseksi vuonna 2021. Jos rokotukset sujuvat hyvin, ne voisivat herättää Suomen talouden jo kesällä ja talouden toipuminen voisi alkaa.
Koko Euroopan talouden kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko EU:n elpymisrahasto tukemaan talouskasvua Euroopassa. Maailmantaloudessa Yhdysvaltain vallanvaihdos tuonee toimintaympäristöön vakautta.
Koronan kanssa joudutaan elämään vielä pitkään ja matkailualalla toivotaan pidempiaikaisia ja yhteneviä ohjeita siihen, kuinka huomioida matkustustarpeet terveys ja turvallisuus edellä.
Vihreät innovaatiot muuttavat merenkulkua
Valtioiden ja yritysten ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteiden edetessä on odotettavissa massiivisia investointeja vihreisiin innovaatioihin myös logistiikka- ja merenkulkualalla.
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on päättänyt meriliikenteen päästöleikkauksista: kansainvälisen meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon. Tavoitteeseen ei ole helppo yltää ja se edellyttää tehokkuudenlisäämisen lisäksi useiden keinojen, erityisesti uuden tekniikan käyttöönottoa, johon kuuluu mm. uusiutuvat polttoaineet, kehittyneet akut, hybridialukset ja maasähkö.
Myös sääntely kirittää ympäristötavoitteiden saavuttamista. Itämerellä rikkipäästöjen rajat ovat olleet muuta maailmaa tiukemmat vuodesta 2015 alkaen ja sen ansiosta rikkipäästöt ovat vähentyneet muutamassa vuodessa jopa 90 prosentilla. Itä- ja pohjanmeren alueelle tuli myös typpirajoitus vuonna 2021, mutta tämä koskee vain uusia aluksia.
Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet muuttavat myös satamien toimintaa. Helsingin Satama on määritellyt keskeisimmäksi kestävän kehityksen tavoitteekseen Helsingin Sataman oman toiminnan hiilineutraaliuden ja satama-alueen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen yli 30 prosentilla vuoteen 2035 mennessä.